Sähköinen liiketoiminta voi jäädä vain haaveeksi, jos siihen liittyvät perusinfrastruktuurit eivät ole kunnossa. Mitenkä toteutat vaikkapa sähköisen kauppapaikan tai hankit modernit it-ratkaisut pilvipalveluna, jos bitti ei liiku? Esimerkiksi Lapille tärkeä matkailusektori nojaa elämysten lisäksi yhä enemmän tehokkaan toiminnanohjauksen ja asiakkuudenhallinnan onnistumiseen. Ja nämä kaikki edellyttävät hyviä tiedonsiirtoyhteyksiä.
Valitettavasti Lapissa bitti ei ole liikkunut - ei ainakaan tarpeeksi hyvin. Meillä sähköinen tiedonsiirto on monin paikoin tarkoittanut sitä, että firman työntekijä on juossut toimipaikkojen välillä muistitikku kourassaan. Vaikka dataa on mahtunut mukaan ihan kelvollisesti, ovat useisiin tunteihin venyneet viiveet tehneet "yhteydestä" lopulta toimimattoman. Tunturikeskusten kupeessa ovat yhteydet sentään toimineet kelvollisesti. Mitenpä olet hallinnut toimintaa saati asiakkaita, kun bussikuljetuksella saapunut turistiryhmä onkin erehdyksissä kuljetettu elämysmatkalle väärälle jängälle. Kaikki ilo sen johdosta, että heikon gsm-yhteyden avulla soitettu tilaus ystävällisesti olikin kadottanut pari bittiä osoitteesta matkan varrelle. Oikean osoitteen toimittaminen bussikuskille onkin tämän jälkeen vaatinut jo sitten taitavaa savumerkki-viestinnän hallintaa.
Lapin tietoliikenneyhteyksien heikko taso on tuskin kenellekään yllätys. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi nostaa kätemme pystyyn ja tyytyä vallitsevaan tilanteeseen. Päinvastoin. Pitkät välimatkat ja harva asutus vain korostavat hyvien tietoliikenneyhteyksien tarvettamme. Jos tänä päivänä hyvät ja luotettavat yhteydet ovat välttämättömyys, ovat ne muutaman vuoden kuluttua suoranainen elinehto lappilaisille yrityksille. Hyvien tietoliikenneyhteyksien saaminen vaatiikin lujaa tahtoa ja yhteistä ponnistelua asian hyväksi. On osattava vaatia - yhdessä. Tämä tarkoittaa niin tavallisia kotikäyttäjiä, yrityksiä kuin julkisia toimijoitakin. Sinuakin.
Harmillisesti meilläkin aiheesta on käyty keskustelua ikään kuin kyse olisi presidentin vaalien toisesta kierroksesta: Äänestät joko langallisia tai langattomia ratkaisuja. Hajanaisen informaation keskellä meiltä on kadonnut se oleellinen: Hyvät tietoliikenneyhteydet eivät ole joko-tai-valintoja. Me tarvitsemme molempia tiedonsiirtotapoja. Langattomat yhteydet mahdollistavat liikkuvuuden, kiinteät yhteydet vastaavasti tehokkuuden ja luotettavuuden. Aina ei tarvitse tyytyä pelkästään yhteen vaihtoehtoon. Matkailu on hyvä esimerkki toimialasta, jossa näiden molempien tiedonsiirtotapojen merkitys korostuu.
Matkailuyritysten toimistoihin, joista hoidetaan sekä toiminnanohjauksen että markkinoinnin päätehtävät, tulee saada nopeat ja luotettavat kiinteät yhteydet. Markkinointimateriaalien siirto on aina vaatinut tehokkaita yhteyksiä. Ja, nyt kun Lapinkin markkinoinnissa hyödynnetään yhä enemmän liikkuvaa kuvaa, korostuu tämä nopeuden tarve entisestään. Liikkuvan kuvan hyödyntäminen onkin perusedellytys kiihtyvässä kilpailussa. Ja tottahan se on - muutaman minuutin hyvin kuvattu klippi tanssivista revontulista sykähdyttää enemmän, kuin staattinen valokuva salamavaloa hämmästelevästä porosta. Nopeus ei kuitenkaan pelkästään riitä. Yhteyksiltä vaaditaan myös luotettavuutta. Ja tämä tarve korostuu erityisesti toiminnanohjauksessa. Näiden vastapainona ovat kuitenkin kentällä olevat oppaat, joiden työnteko edellyttää puolestaan langattomia yhteyksiä. Tietoliikenteen oppaiden ja toimiston välillä tulee toimia silloin kun sitä tarvitaan.
Nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet edellyttävät kattavaa valokuituverkkoa. Sitä tarvitaan niin kiinteiden kuin langattomien yhteyksien toteuttamiseen. Valitettavasti valokuituverkon rakentaminen Lapissa käynnistyi harmillisen verkkaisesti. Kattavan kuituverkon piiriin on tähän mennessä saatu Utsjoen kunta ja Simosta muutamia alueita. Sallassa rakentaminen käynnistyy ensi kesänä yhdellä alueella. Tilanne voi hyvinkin olla kohenemaan päin: Lapin liitto avasi viime vuoden puolella viidennen tukihakukierroksen haja-asutusalueiden laajakaistarakentamisen tuesta. Tämä hakukierros päättyi helmikuun alussa ja toi mukaan 20 hanke-ehdotusta TeliaSoneralta. Jos kunnat hyväksyvät tarjoukset, käynnistyy rakentaminen 9 kunnan alueella seuraavien vuosien aikana. Valokuituverkon kautta avautuu kaikki nykyaikaisen tietoliikenteen mahdollisuudet. Se edesauttaa myös entistä kattavamman tukiasemaverkon aikaansaamista mm. 3G ja 4G-verkkojen toteuttamiseksi. 20 hankealueen rakentaminen on hyvä alku. Runsas 100 hankealuetta odottavat vielä vuoroaan. On kuitenkin syytä olla optimistinen. Toivottavasti voimme muutaman vuoden kuluttua todeta, että nyt Lapissa bitti liikkuu. Silloin myös sähköisestä liiketoiminnasta voisi hyvinkin tulla oleellinen osa Lapin vahvuutta.
Jukka Rinne
Laajakaistakoordinaattori
Lapin liitto
1.2.2012
Venäjän sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa
eLVa-projektin Mirva Tapaninen ja Päivi Hanni-Vaara Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutista osallistuvat koulutukseen otsikon aiheesta. Läsnä on Rovaniemen ammattikorkeakoulusta myös lehtori Tuija Kuisma. Kirjoitamme koulutuksen kuulumisista kokemuksemme jälkeen. Palaamisiin :)
Venäjän sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa
Aika: keskiviikko 1.2.2012, klo 9.00–16.00
Paikka: Hotelli Santa Clausin kokoustilat, Korkalonkatu 29, Rovaniemi
Kouluttaja: Artem Daniliants
Mukaan
tarvitset: oman kannettavan
Artem Daniliants on toiminut selainpohjaisien sovelluksien parissa vuodesta 2004.
Hän on ollut kehittämässä www-sivuja ja on auttanut yrityksiä
sähköisen markkinoinnin asioissa siitä lähtien.
Erikoistunut sähköiseen markkinointiin hakukoneiden avulla.
Artem puhuu sujuvasti suomea, vaikka hänen äidinkielensä on Venäjä, hän
tunteekin venäläiset markkinointikanavat kuin omat taskunsa. Hänen toinen
intohimonsa on sähköisen markkinoinnin analysointi ja seuranta. Artem on
ollut mukana projekteissa, joissa on toteutettu erilaisia integraatioita
matkailujärjestelmiin, jonka kautta hänellä on ymmärrystä myös
matkailuteknologiasta.
Oman yrityksen kautta Artem on ollut kouluttamassa ja mukana
monenlaisissa projekteissa. Hän on auttanut lukuisia verkkokauppiaita
tehostamaan myyntiä netissä ja toteuttanut monenlaisia selainpohjaisia
ratkaisuja Pk-yrityksille. Hänen yrityksensä järjestää Business Oulun kanssa
vuosittaisen ValoStartup tapahtuman Internetin ympärille.
Toimii myös neuvonantajana venäläiselle business enkeliyritykselle.
Vapaa-aikana Artem matkustaa aina kun työ antaa periksi ja pelaa biljardia.
Hänen unelmansa on joskus kiertää maapallo.
OHJELMA
9.00 Koulutuksen sisältö ja tavoitteet
9.15 Sosiaalinen media Venäjällä
10.00 Erilaisten sosiaalisten verkkopalveluiden esittely
11.00 Miten lähden mukaan? Kiinnostavuus ja sen säilyttäminen?
12.00 Lounastauko
13.00 Maksullinen mainonta sosiaalisessa mediassa
14.00 Tuloksien mittaaminen
14.30 Kahvitauko
14.45 Parhaitten käytäntöjen esittely
15.15 Tilien avaaminen jne.
16.15 Koulutuspäivä päättyy
Venäjän sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa
Aika: keskiviikko 1.2.2012, klo 9.00–16.00
Paikka: Hotelli Santa Clausin kokoustilat, Korkalonkatu 29, Rovaniemi
Kouluttaja: Artem Daniliants
Mukaan
tarvitset: oman kannettavan
Artem Daniliants on toiminut selainpohjaisien sovelluksien parissa vuodesta 2004.
Hän on ollut kehittämässä www-sivuja ja on auttanut yrityksiä
sähköisen markkinoinnin asioissa siitä lähtien.
Erikoistunut sähköiseen markkinointiin hakukoneiden avulla.
Artem puhuu sujuvasti suomea, vaikka hänen äidinkielensä on Venäjä, hän
tunteekin venäläiset markkinointikanavat kuin omat taskunsa. Hänen toinen
intohimonsa on sähköisen markkinoinnin analysointi ja seuranta. Artem on
ollut mukana projekteissa, joissa on toteutettu erilaisia integraatioita
matkailujärjestelmiin, jonka kautta hänellä on ymmärrystä myös
matkailuteknologiasta.
Oman yrityksen kautta Artem on ollut kouluttamassa ja mukana
monenlaisissa projekteissa. Hän on auttanut lukuisia verkkokauppiaita
tehostamaan myyntiä netissä ja toteuttanut monenlaisia selainpohjaisia
ratkaisuja Pk-yrityksille. Hänen yrityksensä järjestää Business Oulun kanssa
vuosittaisen ValoStartup tapahtuman Internetin ympärille.
Toimii myös neuvonantajana venäläiselle business enkeliyritykselle.
Vapaa-aikana Artem matkustaa aina kun työ antaa periksi ja pelaa biljardia.
Hänen unelmansa on joskus kiertää maapallo.
OHJELMA
9.00 Koulutuksen sisältö ja tavoitteet
9.15 Sosiaalinen media Venäjällä
10.00 Erilaisten sosiaalisten verkkopalveluiden esittely
11.00 Miten lähden mukaan? Kiinnostavuus ja sen säilyttäminen?
12.00 Lounastauko
13.00 Maksullinen mainonta sosiaalisessa mediassa
14.00 Tuloksien mittaaminen
14.30 Kahvitauko
14.45 Parhaitten käytäntöjen esittely
15.15 Tilien avaaminen jne.
16.15 Koulutuspäivä päättyy
31.1.2012
VAATIMATTOMUUS KAUNISTAA, NOT!?
Olen koko eLVa-hankkeen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa työskentelyni ajan korostanut niin Lapland Online 2013- verkostomme kuin ammattikorkeakoulujemme huippuosaamista. Olen näiden reilun kolmen vuoden aikana ollut useissa eri tilaisuuksissa ja yhteistyöhankkeissa sekä -tapaamisissa, joissa minulla on ollut mahdollisuus päästä näkemään ja kuulemaan eri alueiden korkeakoulujen sekä kehittämisorganisaatioiden osaamisen tasoa niin sähköiseen liiketoimintaan kuin liiketoimintaan yleensäkin.
Olen huomannut, että me olemme Lapin alueella samalla viivalla tai jopa hieman edellä, mutta missä on sitten vika, että kaikki korostuu vain muilla alueilla paremmin? Vastaus on VAATIMATTOMUUS! Me pohjoisen ihmiset olemme liian vaatimattomia, jonka voi huomata mm. meidän ammattikorkeakouluamme kohtaan tulleista aloituspaikkojen leikkausehdotuksista. Meidän tulee kaikessa toiminnassa nostaa pää ylös rinnasta ja ryhdistää selkämme ja olla ylpeitä HUIPPUOSAAMISESTAMME! Jos emme itse tee sitä niin ei sitä tee kukaan muukaan!
Huippuosaamisemme niin sähköisen liiketoiminnan kuin muunkin liiketoiminnan osalta tulee saada laaja-alaisemmin alueen elinkeinoelämän toiminnan tueksi ja kehittämisen tukijalaksi. Tässä meidän tulee ehdottamasti tehdä tiivistä yhteistyötä olemassa olevien konsulttien ja konsultointiyritysten kanssa. Tavoitteena tulee olla seuraavien Angry Birdsien syntyminen Lapin alueella. Tässä on työnsarkaa, mutta meidän julkisten organisaatioiden tulee olla ehdottamasti tärkeä tukijalka ja vauhdittaja myös tässä asiassa.
Olemme hyvällä tiellä, mutta tarvitsemme lisää uusia avauksia verkostomaiseen yhteistyöhön ja päällekkäisyyksien poistamiseen. Lapland Online 2013 -verkoston rooli tulee myös tässä olla merkittävä ja sen jatkuvuus on turvattava myös eLVan jälkeen. Tämä vaatii resursseja jokaiselta toimijalta, mutta sen tuomat hyödyt ovat erittäin merkittävät.
Olkaamme nyt kaikki erittäin avoimia uusille yhteistyö- ja kehitysavauksille niin kehittäjä-, koulutus- kuin rahoittajaorganisaatioiden toimesta näin saavutamme varmasti hyvän ja tuloksekkaan vuoden 2012!
Tomi Sipola
projektipäällikkö
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
Olen huomannut, että me olemme Lapin alueella samalla viivalla tai jopa hieman edellä, mutta missä on sitten vika, että kaikki korostuu vain muilla alueilla paremmin? Vastaus on VAATIMATTOMUUS! Me pohjoisen ihmiset olemme liian vaatimattomia, jonka voi huomata mm. meidän ammattikorkeakouluamme kohtaan tulleista aloituspaikkojen leikkausehdotuksista. Meidän tulee kaikessa toiminnassa nostaa pää ylös rinnasta ja ryhdistää selkämme ja olla ylpeitä HUIPPUOSAAMISESTAMME! Jos emme itse tee sitä niin ei sitä tee kukaan muukaan!
Huippuosaamisemme niin sähköisen liiketoiminnan kuin muunkin liiketoiminnan osalta tulee saada laaja-alaisemmin alueen elinkeinoelämän toiminnan tueksi ja kehittämisen tukijalaksi. Tässä meidän tulee ehdottamasti tehdä tiivistä yhteistyötä olemassa olevien konsulttien ja konsultointiyritysten kanssa. Tavoitteena tulee olla seuraavien Angry Birdsien syntyminen Lapin alueella. Tässä on työnsarkaa, mutta meidän julkisten organisaatioiden tulee olla ehdottamasti tärkeä tukijalka ja vauhdittaja myös tässä asiassa.
Olemme hyvällä tiellä, mutta tarvitsemme lisää uusia avauksia verkostomaiseen yhteistyöhön ja päällekkäisyyksien poistamiseen. Lapland Online 2013 -verkoston rooli tulee myös tässä olla merkittävä ja sen jatkuvuus on turvattava myös eLVan jälkeen. Tämä vaatii resursseja jokaiselta toimijalta, mutta sen tuomat hyödyt ovat erittäin merkittävät.
Olkaamme nyt kaikki erittäin avoimia uusille yhteistyö- ja kehitysavauksille niin kehittäjä-, koulutus- kuin rahoittajaorganisaatioiden toimesta näin saavutamme varmasti hyvän ja tuloksekkaan vuoden 2012!
Tomi Sipola
projektipäällikkö
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
11.1.2012
ELVASTA JA LAPLAND ONLINE 2013- VERKOSTOSTA POTKUA HUIPPUOSAAMISEEN SEKÄ ALUEKEHITYKSEEN
Toimin eLVa-hankkeen koordinaattorina Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa ja sain ajatuksen kertoa teille hieman eLvan ja sähköisen liiketoiminnan vaikutuksista ammattikorkeakoulumme sekä alueemme näkökulmasta.
eLVassa on panostettu jo hankkeen alkuajoilta Lapin korkeakoulukonserin myötä tulleisiin koulutuspoliittisiin jaotteluihin ja tämä on onnistunut erittäin hyvin. Tämän lisäksi olemme panostaneet laaja-alaisesti subtanssiosaamisen kehittämiseen, mutta myös kokonaisvaltaisen sähköiseen liiketoimintaan liittyvän ymmäryksen luomiseen.
Sähköisessä liiketoiminnassa kuin muussakin liiketoiminnassa kokonaisuuksien tajuaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta hahmottaa eri järjestelmien ja prosessin merkityksen. Kokonaisuuksien ymmärryksen merkitys korostuu sekä opetuksessa että yrityksille kohdistuvassa toiminnassa.
Ammattikorkeakoulujen rooli on murrosvaiheessa ja tavoitteena sekä tahtotilana on kasvattaa ammattikorkeakoulujen roolia aluekehityksessä. eLVa on omalta osaltaan vastannut jo yli 3 vuoden ajan tähän huutoon ja pyrkinyt panostamaan yritysten osaamistarpeiden mukaisten sähköisen liiketoiminnan kokonaisuuksien kehittämiseen niin opetussuunnittelutyön kuin palvelutoiminnan kehittämisen näkökulmista.
Yhtenä merkittävänä aluekehityksen avauksena voidaan pitää myös Lapland Online 2013- verkostoa, jonka rooli tulee toivottavasti edelleen vahvistumaan seuraavien vuosien aikana. Verkoston avulla Lapin aluekehitysorganisaatiot pystyvät vastaamaan kaikkiin alueen yritysten sähköisen liiketoiminnan kehittämistarpeisiin.
Mutta olemmeko valmiita vastaamaan ja löytyykö Lapin alueelta tarvittavaa huippuosaamista tuottaa alueen elinkeinoelämälle sen tarvitsemia palveluita sekä panostammeko tarpeeksi uusien huippuinnovaatioiden synnittämiseksi? Varmasti voimme, pystymme ja haluamme, mutta millä keinoin onnistumme tehokkaimmin?
Tomi Sipola
projektipäällikkö
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
eLVassa on panostettu jo hankkeen alkuajoilta Lapin korkeakoulukonserin myötä tulleisiin koulutuspoliittisiin jaotteluihin ja tämä on onnistunut erittäin hyvin. Tämän lisäksi olemme panostaneet laaja-alaisesti subtanssiosaamisen kehittämiseen, mutta myös kokonaisvaltaisen sähköiseen liiketoimintaan liittyvän ymmäryksen luomiseen.
Sähköisessä liiketoiminnassa kuin muussakin liiketoiminnassa kokonaisuuksien tajuaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta hahmottaa eri järjestelmien ja prosessin merkityksen. Kokonaisuuksien ymmärryksen merkitys korostuu sekä opetuksessa että yrityksille kohdistuvassa toiminnassa.
Ammattikorkeakoulujen rooli on murrosvaiheessa ja tavoitteena sekä tahtotilana on kasvattaa ammattikorkeakoulujen roolia aluekehityksessä. eLVa on omalta osaltaan vastannut jo yli 3 vuoden ajan tähän huutoon ja pyrkinyt panostamaan yritysten osaamistarpeiden mukaisten sähköisen liiketoiminnan kokonaisuuksien kehittämiseen niin opetussuunnittelutyön kuin palvelutoiminnan kehittämisen näkökulmista.
Yhtenä merkittävänä aluekehityksen avauksena voidaan pitää myös Lapland Online 2013- verkostoa, jonka rooli tulee toivottavasti edelleen vahvistumaan seuraavien vuosien aikana. Verkoston avulla Lapin aluekehitysorganisaatiot pystyvät vastaamaan kaikkiin alueen yritysten sähköisen liiketoiminnan kehittämistarpeisiin.
Mutta olemmeko valmiita vastaamaan ja löytyykö Lapin alueelta tarvittavaa huippuosaamista tuottaa alueen elinkeinoelämälle sen tarvitsemia palveluita sekä panostammeko tarpeeksi uusien huippuinnovaatioiden synnittämiseksi? Varmasti voimme, pystymme ja haluamme, mutta millä keinoin onnistumme tehokkaimmin?
Tomi Sipola
projektipäällikkö
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
2.1.2012
iLinc-vinkkejä verkko-opettajalle
Tuutoroin Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa kolmea marata-alan aikuisryhmää, jotka ovat RAMKissa lähipäivillä kolmesti vuodessa, muulloin he opiskelevat verkossa, iLinc-luokkatilassa oppitunneilla ja Optimassa, jossa on esimerkiksi materiaalit, tehtävänpalautukset ja palautteet. Optimaa olemme käyttäneet vuosikausia, mutta iLinc-opetuksen aloitimme syksyllä 2009.
Kerään ryhmiltä myös opetuksen teknisestä toteuttamisesta palautetta, jota käymme läpi yhdessä. Koska moni opintojakso vedetään täysin verkossa ilman ainuttakaan lähituntia, tiedottamisen selkeys on osoittautunut aiheeksi, josta useimmin huomautetaan. Me opettajat jaamme omia kokemuksiamme onnistumisista ja myös kokeiluista, joita ei kannata sellaisenaan toistaa. iLincissä olen tuutoroinut ja opettanut iLincissä Orientoivat opinnot ja kielten opintojaksoja: espanjan alkeita, englannin aktivointia ja marata-alan englantia.
Tykkään kokeilla eri työvälineitä, mutta toki pedagogiikan ehdoilla, ei siis mennä tekniikka edellä puuhun. Olen kerännyt vinkkejä iLincin käyttöä varten: pikkuknoppeja ja juttuja, joita ei tarvitse jokaisen opetella kantapään kautta.
• Kaikkea ei tarvitse osata, mutta sovelluksen jako ja breakout groups ehdottomasti.
• Opettajilla on iLinc–opetusta 2-4 oppituntia kerrallaan, mutta opiskelijoilla sitä on joko 6 tuntia illalla tai 8 tuntia päivällä. Erityisesti illalla on hyvä huomata, että opiskelijat tarvitsevat pienen tauon vaihtaessaan luokasta toiseen ja orientoituessaan uuteen aiheeseen, vaikkei lukujärjestysohjelmassa taukoa näkyisikään. Myös välillä on hyvä pitää pieniä happihyppelytaukoja.
• Jos jaat työpöydän, älä tutki sähköpostejasi.
• Pidä mikki kiinni ennen tunnin alkua, niin opiskelijat eivät kuule puheluitasi.
• Oppitunnin alussa tarkasta, että kaikki kuulevat. ”Kuuletteko? Vastatkaa Yes Feedbackiin.”
• Opiskelijoiden mikit voi tarkastaa small talkia harjoittelemalla. ”How’s the weather in Kilpisjärvi, Elina?”
• LearnLinc-sessiota ei kannata pitää pelkän luennon siirtämiseen: nauhoita luento ilman opiskelijoita, opiskelijat katselevat sen ennen yhteissessiota.
• Vierailijoita voi kutsua myös iLinc-luennolle. He eivät tarvitse iLinc-tunnuksia, vaan kutsun voi lähettää sähköpostiin (iLincissä Send Quick invitation). Luennon voi myös nauhoittaa, jolloin kannattaa pyytää lupa käyttää samaa materiaalia useiden ryhmien kanssa.
• Opiskelijat todellakin katsovat luentonauhoituksia. Jos vaadit tuntiaktiivisuutta, nauhoituksen katsomisen voi tarkastaa esim. keskustelupalstalle tehtävällä kommentilla. Keskustelupalsta voi olla kaikille avoin tai tutor-palsta, jolloin vain opettaja näkee opiskelijan viestit ja opiskelija hänelle kirjoitetut palautteet. Jos medialiitteet ovat käytössä, keskustelupalstalle voi tehdä 3 minuutin nauhoitteen, niin opiskelija kuin opettajakin.
• Optimaa on näppärä käyttää iLincin kanssa. Esim. muistiinpanoja voi kirjoittaa kevyeen webeditoriin, näyttää ne sovelluksen jaon kautta ja materiaalit jäävät suoraan käyttöön. Se on kätevämpi kuin PowerBoard, paitsi jos käyttää kirjoitusalustaa.
• Jonkinmoinen Plan B kannattaa olla olemassa, sillä tekniikka häröilee silloin tällöin, mille ei voi mitään, ei opettaja itse eikä etuki, joka tosin pystyy pelastamaan aika monta tilannetta.
• Opiskelijat arvostavat kaikkea aktivoivaa, esim. Feedbackin käyttöä:
o Ymmärsittekö? Yes/no. Mitä mieltä olitte tällaisesta harjoituksesta? Vastatkaa A oikein hyvä, B ok, C no joo D ei tällaista.
• Chatin käyttö värittää tuntia ja luo opiskelijoille tuntee, että ovat yhdessä opiskelemassa. Voit kuitenkin ohjata opiskelijat käyttämään privaattichattia, jos chatista on hankala löytää opettajalle tarkoitetut viestit. Opiskelijat voivat myös kirjoittaa suuraakkosin opettajalle tarkoitetut viestit.
• Seuraamalla chattia näet myös opiskelijoiden vireystason keskustelun aiheista.
• Voit pyytää kaikkia kirjoittamaan chattiin vastauksen ja sanoa milloin kaikki lähettävät sen yhtä aikaa. Tällöin kaikkien on pakko kirjoittaa.
• Selosta mitä teet esimerkiksi kun luot breakout groupin. Odottavan aika on pitkä, jos ei tiedä miksi täytyy odottaa.
• Kontaktissa kannattaa olla jatkuvasti ”täkyjä”, keskeytyksiä, jotka aktivoivat opiskelijoita. Jaa puheenvuoroja, vaikka opiskelija ei viittaisikaan. Näin opiskelijat joutuvat olemaan valppaina koko ajan.
• iLincissä voi katsoa vaikkapa YouTube-videoita websyncin kautta.
• Jos iLincissä kuunteluttaa oppikirjan äänitteitä, kirjantekijältä täytyy pyytää lupa, koska nauhoituksessa äänitteestä syntyy kopio.
• Jos tuntumasi iLinc-opetukseen on hieman ruosteessa, harjoittele toisen opettajan kanssa yhdessä, toinen aina opiskelijan ominaisuudessa.
• Käytä koeopiskelijaa viereisessä koneessa. Voit tarkistaa siitä, millainen opiskelijan näkymä on.
Ryhmätyöt
• Opiskelijat pitävät paljon ryhmäkeskusteluista (Breakout groups). Kannattaa kysäistä läsnäoloa ennen session alkua, jotta kaikki ovat paikalla ja tietävät mitä tulee tehdä.
• Voit jakaa ryhmille tehtävän annon tai materiaalia Contentin kautta esim. PowerPoint-dioina tai PowerBoard-tiedostoina, vaikka joka ryhmälle erilaisen.
• Käy välillä päätilassa tarkastamassa, onko joku tullut tunnille. Jos opiskelijalla on huono verkkoyhteys, hän tipahtaa helposti luokasta, eikä pääse takaisin ryhmätyötilaan, ellei opettaja osoita häntä sinne uudelleen.
• Kun opiskelijat palaavat ryhmätöistä päätyötilaan, sovelluksen jako ei ole enää voimassa eli opiskelijat eivät näe materiaaliasi vaikka itse sen näetkin, muista siis jakaa se uudelleen.
• Ryhmissä alkuihmettelyihin menee aikaa. Kielten tehtävissä minimiaika on 15 minuuttia.
Nauhoitukset
• Opiskelijat voivat myös itse äänittää esitykset ja ladata ne Optimaan katsottavaksi vaikka vertaisarviointia varten, jos lähituntien määrä ei riitä kaikkien esitelmiin.
• ”Mikkini ei tänään toimi” –tyyppisille tapauksille voi antaa korvaavaksi tehtäväksi joka tapauksessa suullisen tehtävän, joka tallennetaan
Whiteboard/Powerboard
• Kirjoita Powerboardiin viesti ennen tunnin alkua, esim. tervetulotoivotus ja viesti, moneltako tuntia alkaa. Chattiin sitä viestiä ei kannata kirjoittaa, sillä chattihistoria näkyy vain siltä ajalta, jolloin on itse ollut iLincissä.
• Myös ryhmätöiden ajaksi kannattaa jättää viesti whiteboardille mahdollisille mattimyöhäisille, koska he voivat muuten luulla tunnin jo loppuneen tai olevansa väärässä paikassa.
Polling
• Polling-työkalulla voit testata esimerkiksi opiskelijoiden pohjatietoja aiheesta. He valitsevat antamistasi vaihtoehdoista sopivan, voit näyttää vastausten prosentuaalisen jakauman ja keskustella vastauksista. Vaihtoehdot voivat olla mielipiteitä tai faktoja, esim. kielioppia.
Nämä vinkit oli koottu omista ja muiden opettajien kokemuksista. Kannattaa siis kysäistä, mitä muut siellä iLincissä puuhaavat!
Kerään ryhmiltä myös opetuksen teknisestä toteuttamisesta palautetta, jota käymme läpi yhdessä. Koska moni opintojakso vedetään täysin verkossa ilman ainuttakaan lähituntia, tiedottamisen selkeys on osoittautunut aiheeksi, josta useimmin huomautetaan. Me opettajat jaamme omia kokemuksiamme onnistumisista ja myös kokeiluista, joita ei kannata sellaisenaan toistaa. iLincissä olen tuutoroinut ja opettanut iLincissä Orientoivat opinnot ja kielten opintojaksoja: espanjan alkeita, englannin aktivointia ja marata-alan englantia.
Tykkään kokeilla eri työvälineitä, mutta toki pedagogiikan ehdoilla, ei siis mennä tekniikka edellä puuhun. Olen kerännyt vinkkejä iLincin käyttöä varten: pikkuknoppeja ja juttuja, joita ei tarvitse jokaisen opetella kantapään kautta.
• Kaikkea ei tarvitse osata, mutta sovelluksen jako ja breakout groups ehdottomasti.
• Opettajilla on iLinc–opetusta 2-4 oppituntia kerrallaan, mutta opiskelijoilla sitä on joko 6 tuntia illalla tai 8 tuntia päivällä. Erityisesti illalla on hyvä huomata, että opiskelijat tarvitsevat pienen tauon vaihtaessaan luokasta toiseen ja orientoituessaan uuteen aiheeseen, vaikkei lukujärjestysohjelmassa taukoa näkyisikään. Myös välillä on hyvä pitää pieniä happihyppelytaukoja.
• Jos jaat työpöydän, älä tutki sähköpostejasi.
• Pidä mikki kiinni ennen tunnin alkua, niin opiskelijat eivät kuule puheluitasi.
• Oppitunnin alussa tarkasta, että kaikki kuulevat. ”Kuuletteko? Vastatkaa Yes Feedbackiin.”
• Opiskelijoiden mikit voi tarkastaa small talkia harjoittelemalla. ”How’s the weather in Kilpisjärvi, Elina?”
• LearnLinc-sessiota ei kannata pitää pelkän luennon siirtämiseen: nauhoita luento ilman opiskelijoita, opiskelijat katselevat sen ennen yhteissessiota.
• Vierailijoita voi kutsua myös iLinc-luennolle. He eivät tarvitse iLinc-tunnuksia, vaan kutsun voi lähettää sähköpostiin (iLincissä Send Quick invitation). Luennon voi myös nauhoittaa, jolloin kannattaa pyytää lupa käyttää samaa materiaalia useiden ryhmien kanssa.
• Opiskelijat todellakin katsovat luentonauhoituksia. Jos vaadit tuntiaktiivisuutta, nauhoituksen katsomisen voi tarkastaa esim. keskustelupalstalle tehtävällä kommentilla. Keskustelupalsta voi olla kaikille avoin tai tutor-palsta, jolloin vain opettaja näkee opiskelijan viestit ja opiskelija hänelle kirjoitetut palautteet. Jos medialiitteet ovat käytössä, keskustelupalstalle voi tehdä 3 minuutin nauhoitteen, niin opiskelija kuin opettajakin.
• Optimaa on näppärä käyttää iLincin kanssa. Esim. muistiinpanoja voi kirjoittaa kevyeen webeditoriin, näyttää ne sovelluksen jaon kautta ja materiaalit jäävät suoraan käyttöön. Se on kätevämpi kuin PowerBoard, paitsi jos käyttää kirjoitusalustaa.
• Jonkinmoinen Plan B kannattaa olla olemassa, sillä tekniikka häröilee silloin tällöin, mille ei voi mitään, ei opettaja itse eikä etuki, joka tosin pystyy pelastamaan aika monta tilannetta.
• Opiskelijat arvostavat kaikkea aktivoivaa, esim. Feedbackin käyttöä:
o Ymmärsittekö? Yes/no. Mitä mieltä olitte tällaisesta harjoituksesta? Vastatkaa A oikein hyvä, B ok, C no joo D ei tällaista.
• Chatin käyttö värittää tuntia ja luo opiskelijoille tuntee, että ovat yhdessä opiskelemassa. Voit kuitenkin ohjata opiskelijat käyttämään privaattichattia, jos chatista on hankala löytää opettajalle tarkoitetut viestit. Opiskelijat voivat myös kirjoittaa suuraakkosin opettajalle tarkoitetut viestit.
• Seuraamalla chattia näet myös opiskelijoiden vireystason keskustelun aiheista.
• Voit pyytää kaikkia kirjoittamaan chattiin vastauksen ja sanoa milloin kaikki lähettävät sen yhtä aikaa. Tällöin kaikkien on pakko kirjoittaa.
• Selosta mitä teet esimerkiksi kun luot breakout groupin. Odottavan aika on pitkä, jos ei tiedä miksi täytyy odottaa.
• Kontaktissa kannattaa olla jatkuvasti ”täkyjä”, keskeytyksiä, jotka aktivoivat opiskelijoita. Jaa puheenvuoroja, vaikka opiskelija ei viittaisikaan. Näin opiskelijat joutuvat olemaan valppaina koko ajan.
• iLincissä voi katsoa vaikkapa YouTube-videoita websyncin kautta.
• Jos iLincissä kuunteluttaa oppikirjan äänitteitä, kirjantekijältä täytyy pyytää lupa, koska nauhoituksessa äänitteestä syntyy kopio.
• Jos tuntumasi iLinc-opetukseen on hieman ruosteessa, harjoittele toisen opettajan kanssa yhdessä, toinen aina opiskelijan ominaisuudessa.
• Käytä koeopiskelijaa viereisessä koneessa. Voit tarkistaa siitä, millainen opiskelijan näkymä on.
Ryhmätyöt
• Opiskelijat pitävät paljon ryhmäkeskusteluista (Breakout groups). Kannattaa kysäistä läsnäoloa ennen session alkua, jotta kaikki ovat paikalla ja tietävät mitä tulee tehdä.
• Voit jakaa ryhmille tehtävän annon tai materiaalia Contentin kautta esim. PowerPoint-dioina tai PowerBoard-tiedostoina, vaikka joka ryhmälle erilaisen.
• Käy välillä päätilassa tarkastamassa, onko joku tullut tunnille. Jos opiskelijalla on huono verkkoyhteys, hän tipahtaa helposti luokasta, eikä pääse takaisin ryhmätyötilaan, ellei opettaja osoita häntä sinne uudelleen.
• Kun opiskelijat palaavat ryhmätöistä päätyötilaan, sovelluksen jako ei ole enää voimassa eli opiskelijat eivät näe materiaaliasi vaikka itse sen näetkin, muista siis jakaa se uudelleen.
• Ryhmissä alkuihmettelyihin menee aikaa. Kielten tehtävissä minimiaika on 15 minuuttia.
Nauhoitukset
• Opiskelijat voivat myös itse äänittää esitykset ja ladata ne Optimaan katsottavaksi vaikka vertaisarviointia varten, jos lähituntien määrä ei riitä kaikkien esitelmiin.
• ”Mikkini ei tänään toimi” –tyyppisille tapauksille voi antaa korvaavaksi tehtäväksi joka tapauksessa suullisen tehtävän, joka tallennetaan
Whiteboard/Powerboard
• Kirjoita Powerboardiin viesti ennen tunnin alkua, esim. tervetulotoivotus ja viesti, moneltako tuntia alkaa. Chattiin sitä viestiä ei kannata kirjoittaa, sillä chattihistoria näkyy vain siltä ajalta, jolloin on itse ollut iLincissä.
• Myös ryhmätöiden ajaksi kannattaa jättää viesti whiteboardille mahdollisille mattimyöhäisille, koska he voivat muuten luulla tunnin jo loppuneen tai olevansa väärässä paikassa.
Polling
• Polling-työkalulla voit testata esimerkiksi opiskelijoiden pohjatietoja aiheesta. He valitsevat antamistasi vaihtoehdoista sopivan, voit näyttää vastausten prosentuaalisen jakauman ja keskustella vastauksista. Vaihtoehdot voivat olla mielipiteitä tai faktoja, esim. kielioppia.
Nämä vinkit oli koottu omista ja muiden opettajien kokemuksista. Kannattaa siis kysäistä, mitä muut siellä iLincissä puuhaavat!
16.12.2011
Lapland Online 2013™ 23.11.2011
Kiitokset esiintyjille, vieraille ja toimijoille mukana olosta 23.11.2011 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) tiloissa pidettyyn Lapland Online 2013™ -tilaisuuteen ja toimijakokoukseen. Isäntänämme toimivat Anne Lukkarila ja Marja Silkamo Haaga-Perhosta sekä Tarja Tammia ja Mirva Tapaninen MTI:sta.
MTI:n tervehdyksen toi Tarja Tammia matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuspäällikkö. Tarja kertoi MTI:sta ja siitä kuinka ainutlaatuisesti se yhdistää matkailun kaikki koulutusasteet: Lapin yliopiston matkailututkimus, Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä Lapin matkailuopisto.
Marja Silkamo ja Anne Lukkarila Haaga-Perhosta esittelivät meille LaatuVerkon uusia ominaisuuksia ja matkailukeskusten uusia sähköisiä asiakastutkimusmalleja. Heidän esityksensä pääset katsomaan täältä.
Outi Kähkönen MTI:sta esitteli meille sähköisen liiketoiminnan opetuksen kehittämistä restonomikoulutuksessa. Outin esitys löytyy tästä.
Toimijakokouksessa kävimme vilkasta keskustelua Lapland Online 2013™ toiminnasta ja viestinnästä mm. blogikirjoituksiin aktivoitumisesta.
Seuraava Lapland Online 2013™ tapaaminen ja toimijakokous pidetään Rovaniemellä 15.3.2012 klo 12.30–15.00. Isäntänä toimii Lapin Ely-keskus. Varatkaahan päivä jo kalentereihinne.
Lapland Online 2013™ toimijoiden ja eLVa-projektin puolesta toivotan kaikille levollista Joulun aikaa sekä Menestystä tulevaan Vuoteen 2012.
MTI:n tervehdyksen toi Tarja Tammia matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuspäällikkö. Tarja kertoi MTI:sta ja siitä kuinka ainutlaatuisesti se yhdistää matkailun kaikki koulutusasteet: Lapin yliopiston matkailututkimus, Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä Lapin matkailuopisto.
Marja Silkamo ja Anne Lukkarila Haaga-Perhosta esittelivät meille LaatuVerkon uusia ominaisuuksia ja matkailukeskusten uusia sähköisiä asiakastutkimusmalleja. Heidän esityksensä pääset katsomaan täältä.
Outi Kähkönen MTI:sta esitteli meille sähköisen liiketoiminnan opetuksen kehittämistä restonomikoulutuksessa. Outin esitys löytyy tästä.
Toimijakokouksessa kävimme vilkasta keskustelua Lapland Online 2013™ toiminnasta ja viestinnästä mm. blogikirjoituksiin aktivoitumisesta.
Seuraava Lapland Online 2013™ tapaaminen ja toimijakokous pidetään Rovaniemellä 15.3.2012 klo 12.30–15.00. Isäntänä toimii Lapin Ely-keskus. Varatkaahan päivä jo kalentereihinne.
Lapland Online 2013™ toimijoiden ja eLVa-projektin puolesta toivotan kaikille levollista Joulun aikaa sekä Menestystä tulevaan Vuoteen 2012.
12.12.2011
Laadun seurantaa verkossa ja verkostoissa
Sain tehtäväkseni kirjoittaa siitä, miten yritys voi kuunnella asiakastaan. Kun kyse on matkailuyrityksestä, helppo vastaus löytyy LaatuVerkosta, joka on Matkailun edistämiskeskuksen laatuohjelman Laatutonnin reaaliaikainen laadunseurantaväline verkossa.Nykyään perinteiset tavat kuunnella asiakasta eivät riitä. Asiakas – tässä tapauksessa matkailija - kun menee ja kulkee koko ajan epäennustettavammin, ja haluaa käyttää niitä välineitä jotka ovat tuttuja ja joista tykkää. Tuotekehityksessä ja viestinnän suunnittelussa täytyykin huomioida jopa sellaisia asioita kuten käyttääkö asiakas androidia tai jotain muuta käyttöjärjestelmää.
Luovia ja uusi ratkaisujakin voisi kehittää: voisiko Augmented reality (lisätty todellisuus) olla väline palautteen keruuseen, matkailijoiden ohjaamiseen ja markkinointiin? Tässäkin rajoittavana tekijänä on se, että jotkin mobiilisovellukset kattavat nykyään lähes vain iPhone & iPad – mobiilipäätteet.
Jotkin palautekanavat vakiintuvat kuten Facebook (WOM Word of mouth verkossa) ja Tripadvisor. Onkin tärkeää yrityksessä pysähtyä pohtimaan, mitä kautta saamme palautetta toiminnastamme kultakin meille tärkeältä kohderyhmältä?
LaatuVerkko on tehokas ja kattava tapa kerätä tietoa asiakkaista ja heidän kokemuksistaan. Uudessa versiossa se onnistuu jo liki 20 eri kielellä, mukaan lukien venäjä, japani ja kiina. Valmiita lomakepohjia löytyy matkailun joka toimialalle, ja palautetta LaatuVerkon avulla voi kerätä halutessaan perinteisesi paperilla, mutta myös sähköisesti: verkkosivuilla, sähköpostilinkillä tai vaikkapa Facebookissa.
Oli välineesi mikä tahansa, tärkeää on, että varmistat että markkinointi- ja palauteviestisi menevät sinne, missä asiakkaasi liikkuu ja niitä kanavia pitkin, joita juuri hän käyttää. Kysymys siis kuuluu – missä päin menee juuri tähän kohderyhmääsi kuuluva asiakas ja miten hänet takuulla tavoitat? Vastaamalla noihin kahteen kysymykseen ensimmäinen harppaus kohti toimivaa – ja toivottavasti tuottoisaa - viestintää onkin jo sitten otettu!
Anne Lukkarila
kehitysjohtaja
Haaga-Perho / Haaga Instituutti-säätiö
Tietoja kirjoittajasta Asiantuntijahaku sivustolta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)